Webinaari: Seppo Lindström näyttää, että miten Quria auttaa kirjastosi arjen toiminnoissa

Webinaari: Seppo Lindström näyttää, että miten Quria auttaa kirjastosi arjen toiminnoissa

Lataa se täältä

Kirjasto ei ole enää säilytyspaikka

Kirjastoala on jatkuvan kehityksen kohteena, ja koronapandemia on luonut tarpeen panostaa entistä vahvemmin uuteen teknologiaan ja uusiin palveluihin. Axiellin Eilen Pedersenin mukaan vastaisuudessa on syytä keskittyä saatavuuteen, joustavuuteen ja sopeutumiskykyyn.

– Elämme erityisen haasteellisia ja samalla jännittäviä aikoja. Digitaaliselle verkkoläsnäololle, uudelle teknologialle ja varsinkin metatiedon luetteloinnille asetettujen vaatimusten vuoksi meidän on uskallettava kulkea uusia polkuja ja valita uusia ratkaisuja. Kirjaston ja kirjastonhoitajan perinteinen rooli on uusien haasteiden ja muutoksen edessä.

Näin toteaa Norjassa Axiellin myyntikoordinaattorina työskentelevä Eilen Pedersen. Hän on tehnyt olonsa mukavaksi kotitoimistossaan digitaalisen takan edessä ja jakaa ajatuksiaan siitä, minkälaista muutosvaihetta kirjasto elää ja millä tavalla koronapandemia vaikuttaa siihen.

– Koska monet ihmiset joutuvat näinä aikoina pysymään kotona, kirjaston on tärkeää olla sekä työntekijöiden että käyttäjien saatavilla digitaalisessa muodossa, hän tuumii.

Korona on vaatinut sopeutumista

Monet ovat hänen kanssaan samaa mieltä. Kirjaston rooli ja merkitys paikallisyhteisön ja asukkaiden kokoontumispaikkana on käynyt yhä selkeämmin ilmi pandemian aikana. Kirjastoon on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota, ja se on uskomattoman tärkeä yhteiskunnallinen instituutio hetkellä, jona monet kokevat joutuvansa eristäytymään ja pysymään poissa totutuilta areenoilta. Kirjastolta ja kirjastonhoitajalta vaaditaan erityisiä ponnisteluja, jotta hyviä palveluja pystytään tarjoamaan jatkossakin.

– Kirjastot ovat joutuneet sopeutumaan uuteen tilanteeseen nopeasti. Uuden arjen, kuten kotitoimiston, asettamiin haasteisiin vastaaminen on edellyttänyt riittävän hyvää teknologiaa ja verkkopohjaisia asiakaspalveluja. Työntekijöillä on tarve päästä kirjautumaan kirjastojärjestelmään ja tekemään muutoksia asiakasportaaliin kotoa käsin. Tällöin on erityisen tärkeää, että käytettävissä on tällaiseen kykenevä kirjastojärjestelmä.

Useat kirjastot ovat lisäksi alkaneet tarjota take away palveluja. Kirjastonhoitaja kerää tällöin verkossa varatut kirjat valmiiksi, ja asiakas tulee paikan päälle noutamaan ne. Joissakin kirjastoissa lainattu aineisto voidaan toimittaa kotiin ja noutaa takaisin, jos lainaaja ei esimerkiksi pääse ulos kotoaan tai hän kuuluu tartuntariskiryhmään. Palvelun myötä paikalliset toimijat, kuten vapaaehtoisjärjestöt, tekevät entistä enemmän yhteistyötä kirjastojen kanssa.

Painopiste siirtyy asiakkaisiin

Kirjastoalan muutoksia vauhdittavat koronapandemian lisäksi muutkin tekijät.

– Asiakkaamme ovat entistä perehtyneempiä teknologiaan. He edellyttävät, että kirjasto toimii verkossa ja tarjoaa verkkopohjaisia palveluja. He odottavat voivansa kirjautua järjestelmään tarkistamaan omia lainauksiaan, tekemään varauksia, muuttamaan lainaajaa koskevia tietoja, lukemaan teosten nimiä, etsimään tietoa kirjaston järjestämistä tilaisuuksista ja ilmoittautumaan niihin. Kirjastoilla on oltava sellainen portaaliratkaisu, jonka avulla käyttäjien on helppo ottaa käyttöön kirjaston palveluja ja jossa responsiivinen käyttäjärajapinta on mukautettu mobiililaitteita, tabletteja ja tietokoneita varten, Pedersen sanoo.

Hänellä on tietojärjestelmäkehittäjän koulutus, joten hän on erityisen kiinnostunut kirjastojen teknologisesta kehityksestä. Axiellin myyntikoordinaattorina hän työskentelee pääasiallisesti tarjousten laatimisen ja asiakasseurannan parissa. Hän pitää tärkeänä sitä, että asiakkaiden yhteydenoton yhteydessä syntyvä asiakaskokemus on mahdollisimman virtaviivainen ja myönteinen. Takataskussa oleva IT-koulutus on tässä suhteessa tavattoman suuri etu. Asiakkaat eivät ole ainoastaan Axiellin tarjoamien järjestelmäratkaisujen käyttäjiä – he ovat myös yhteistyökumppaneitamme.

– Neuvon asiakkaita mieluusti tarjoamiemme järjestelmien käytössä. Minun on pystyttävä selittämään niiden käyttöä, suunnittelemaan järjestelmäratkaisuja ja tekemään päätöksiä entistä helppotajuisempien ja helpommin omaksuttavien järjestelmien käyttöönotosta, hän kertoo.

Hän on alun perin kotoisin Tromssasta Pohjois-Norjasta, jossa ihmisten tunnetaan yleensä olevan mutkattomampia kuin muualla maassa. Omasta mielestään hän usein hyötyy siitä, että hän pystyy olemaan selkeä ja suorapuheinen sekä asiakkaita että työtovereita kohtaan.

– Kutsun kernaasti lapiota lapioksi ja viljelen mielelläni huumoria keskustellessani asiakkaiden, yhteistyökumppanien ja työtovereideni kanssa silloin, kun se tilanteeseen sopii. Axiell on ennen kaikkea vakavasti otettava järjestelmätoimittaja, mutta mielestäni on tärkeää pystyä murtamaan liiallinen ryppyotsaisuus ja pitämään myös hauskaa yhdessä. Ainakin kuvittelen, että minulta löytyy ripaus huumorintajua, hän sanoo naurahtaen.

Hän aloitti uransa Bibliotekenes IT-Senter -yhtiössä vuonna 2003 ja jäi yhtiön palvelukseen Axiellin ostaessa sen vuonna 2019.

– Kirjastoalalla on tapahtunut huimaa kehitystä 17 viime vuoden aikana. Kehitys on ollut teknistä, mitä tulee kirjaston rooliin toiminta-areenana ja sen perinteiseen toimintaan kirjavarastona. Tämä koskee etenkin kirjastonhoitajan roolia kirjallisuuden välittäjänä, tapahtumien, työpajojen ja aktiviteettien järjestäjänä sekä kirjastossa että sosiaalisessa mediassa, hän jatkaa.

Säilytyspaikasta monitoimi- ja kulttuuritaloksi

Kirjastot ovat muuttuneet painotuotteiden säilytyspaikoista dynaamisiksi tieto-, monitoimi- ja kulttuurikeskuksiksi. Tämän vuoksi meidän on syytä kyseenalaistaa perinteinen ajatus kirjaston roolista ja sen fyysisestä sijoittumisesta paikallisyhteisöön ja pohdittava, miltä kirjaston tulisi näyttää, jotta se olisi käyttäjäkunnalle ajankohtainen nyt ja tulevaisuudessa. Uusissa kirjastoissa voisi olla joustavia tilaratkaisuja, joita voidaan muunnella tarpeen ja erilaisten käyttötarkoitusten mukaan. Nykyään kunnan koko kulttuuritarjonta, kuten kirjasto, elokuvateatteri, kahvila ja kulttuuritalo, keskitetään yleisesti yhteen rakennukseen, jolloin kirjastosta tulee luonnollinen kohtaamispaikka. Arkkitehtuuri, sisustus ja digitaaliset palvelut heijastavat nykyistä selkeämmin uuden tyyppisen kirjaston luonnetta.

– Kirjaston tarkoituksena ei ole ainoastaan säilyttää kirjoja ja antaa mahdollisuus niiden lukemiseen ja lainaamiseen, vaan siitä on myös tullut paikka, jossa käyttäjät voivat osallistua erilaisiin aktiviteetteihin. Siellä voi muun muassa saada apua kotitehtävien tekemiseen, osallistua kursseille tai ilmoittautua elokuvaesitykseen, Makerspace-palveluihin, naapuritilassa järjestettävään konserttiin ja kirjallisuusiltoihin. Kirjasto voi olla myös oleskelupaikka nuorille. Kirjastosta on lyhyesti sanottuna tullut entistä käyttäjälähtöisempi.

Eilen uskoo tällaisen kehityksen jatkuvan myös tulevaisuudessa, jolloin kirjasto muodostuu entistä laajemmaksi työpaja- ja kulttuuritoimintaympäristöksi, jossa on entistä enemmän lainattavaa. Lainalle voidaan antaa esimerkiksi sähköisiä kirjoja, urheiluvarusteita tai vaikkapa ompelukoneita.

– Kaikki on mahdollista kirjastossa, hän toteaa.

Kun kysymme häneltä lisää tulevaisuuden näkymistä, hän kieltäytyy ennustajan roolista.

– Voi voi, hän sanoo nauraen.

– Arkeamme leimaa digitaalisuus. Sama jatkuu hamaan tulevaisuuteen. Meille tulee uutta teknologiaa, uusia luettelointistandardeja ja tarpeita tehdä integrointeja eri järjestelmien välillä. Linkitetty data, kuten RDA ja BIBFRAME, korvaa MARC-formaatin metadatan luettelointisääntöinä semanttista verkkoa luotaessa. Tällöin on tärkeää, että kirjaston kirjastojärjestelmä ja alusta tukevat näitä uusia formaatteja ja kehittyvät uusien standardien tahdissa.

Hänen mielestään kirjastojen on vastaisuudessa keskityttävä saatavuuteen, joustavuuteen ja sopeutumiskykyyn. Tähän sisältyy itsepalvelun lisääntyminen, ja myös omatoimikirjastojen määrä kasvaa tulevaisuudessa. Ne ovat siis kirjastoja, joilla on pidennetty aukioloaika ja joissa ei ole henkilökuntaa. Hänen käsityksensä mukaan ajatus siitä, että kansalaiset itse vastaavat kirjaston sisällöstä, korostuu näin entisestään.

Kirjasto on edelleen tiedonvälittäjä, mutta sen on toimittava yhä enemmän digitaalisessa ympäristössä, jolloin luovuudesta tulee entistäkin tärkeämpi ominaisuus.

– Voimme esimerkiksi istuutua laiskanlinnaamme ja luoda virtuaalisen ympäristön, jossa luemme lapsille kirjoja ääneen sosiaalisen median välityksellä, hän sanoo korostaen, että kirjastonhoitaja kokee joutuvansa venymään pidemmälle kuin tiedonvälittämisen tähänastiset formaatit ovat edellyttäneet.

Mikä inspiroi sinua?

– Ihmiset, hän vastaa nopeasti ja selventää:

– Ihmiset, jotka ovat omistautuneet asialle, johon he uskovat ja jotka ovat aidosti kiinnostuneita vaikuttamaan asioihin. He, jotka uskaltavat noudattaa omaa vakaumustaan ja keksivät luovia ratkaisuja. He, jotka uskaltavat tehdä toisenlaisia valintoja ja valita tulevaisuuden. He, jotka uskaltavat olla ensimmäisten joukossa valitsemassa uusia järjestelmäratkaisuja ja esimerkiksi uutta teknologiaa.

Häneen tekevät vaikutuksen ammatissaan pitkään työskennelleet ja yksin tai osa-aikaisesti työskentelevät kirjastonhoitajat, jotka sopeutuvat tilanteeseen ja perehtyvät uuteen teknologiaan, uusiin palveluihin ja alustoihin. Siis he, jotka uskaltavat ajatella uudella ja toisenlaisella tavalla.

– Perinteinen kirjastonhoitajan rooli on huomattavan muutoksen kohteena. Alan kehitykseen perehtyminen saattaa vaatia paljon – mutta on siitä huolimatta välttämätöntä.

Häntä inspiroivat myös kokemusten ja tiedon jakaminen ja välittäminen ja uusien menetelmien suunnitteleminen muiden ihmisten kanssa.

– Ihminen ei ole koskaan täysinoppinut, lausuu tämä asialleen omistautunut teknologi lopuksi.

Tilaa uutiskirjeemme

Valitse kiinnostuksenkohteesi: