Yhden Britannian suurimman säveltäjän taustasta löydettiin kätkössä ollutta tietoa
Britten Pears Arts -arkiston laaja aineisto partituureja, suunnitelmia, päiväkirjat ja yli 20 000 tiedostoa kirjeenvaihtoa, jotka liittyvät yhteen 1900-luvun suurimmista brittiläisistä säveltäjistä, Benjamin Britteniin. Arkiston tehtävänä on avata ja jakaa tarinoita Brittenin ammatillisesta ja yksityisestä toiminnasta. Kuka hän oli, keiden kanssa hän hän oli kanssakäymisissä ja miten hän saavutti tällaisen menestyksen?
Mitä tulee kysymykseen siitä, kenen kanssa Britten oli tekemisissä, niin hiljattain toteutettu hanke paljasti valaisevan luettelon Brittenin lähipiiriin kuuluneista henkilöistä, mikä voi auttaa vastaamaan siihen, kuka hän oli ja miten hänestä tuli yksi Britannian kaikkien aikojen suurimmista säveltäjistä. Brittenin elämää ympäröivät 130 000 vaikutusvaltaista henkilöä löydettiin kokeellisessa tekoälyhankkeessa, joka toteutettiin yhteistyössä arkiston ohjelmistotoimittajan Axiellin, kumppanuusarkistojen ja tekoälyhautomo Facultyin kanssa.
Lue, miten tekoäly löysi naisia, joiden panosta Brittenin työhön ei oltu tunnistettu, muokkasi arkiston käsitystä Brittenin elämästä ja loi uusia digitaalisia mahdollisuuksia kulttuuriperintöalalle.
TAI KATSO LISÄÄ
Katso Axiell Digital Days 2023 -tapahtuman uusin video tekoälystä kulttuurialalla.
Täältä löydät kaikki tallenteet Digital Days -tapahtumasta
Tekoälyarkiston visiointi
Axiellin vuoden 2022 käyttäjäkonferenssissa yhtiön teknologiajohtaja Dave Thomas puhui innovatiivisten teknologiastrategioiden roolista museoissa ja arkistoissa. ”Museot ja arkistot ovat tietorikkaita. Tämän lisäksi syntynyttä digitaalista aineistoa tuotetaan joka päivä. Nykyiset tiedon luokittelun ja sisällön jakamisen käytännöt eivät pysy perässä uuden aineiston kanssa, puhumattakaan digitoitavan fyysisen aineiston huomattavista kasaumista.”
”Kun tekoälyn kaltaiset digitaaliset kyvyt tulevat mukaan, näemme ratkaisun, joka voi auttaa asiakkaitamme saavuttamaan tavoitteensa. Tekoäly voi parantaa sitä, miten asiakkaamme kuratoivat näin suurta tietomäärää ja luovat sitten yhteyksiä laitoksensa ulkopuolisiin tahoihin. Se tarjoaa myös uusia tapoja, joilla yleisö voi tutustua kokoelmien tarinoihin ja miten historia avautuu heille.”
Johtavana museoteknologian toimittajana Axiellin tehtävänä on tarjota innovatiivisia ohjelmistoja, jotka mahdollistavat ja ylläpitävät asiakaslaitostensa työtä. Tämä edellyttää yhtä lailla yhteisön kuuntelemista ja kuin ratkaisujen suunnittelua.
Dave on tässä edelläkävijä Axiellilla laajan ajatus- ja teknologiajohtajien verkostonsa avulla. Yksi tällaisista johtajista on Faculty, Lontoossa Englannissa sijaitseva datatieteen hautomo. Lokakuussa 2022 Axiell teki yhteistyötä Facultyin kanssa tutkiakseen tekoälyn mahdollisia sovelluksia museoille ja arkistoille.
Tätä ennen Britten Pears Arts -arkiston arkisto- ja kirjastopäällikkö Christopher Hilton lähestyi Davea kertoen näkemyksensä tekoälyn käytöstä arkistoissa.
Christopherin visio: selvittää, voiko tekoäly auttaa eristämään yksilöitä arkistoaineistoista ja sitten tunnistaa, ketkä näistä yksilöistä ovat toisen laitoksen kokoelmissa.
Christopherin sanoin: ”Arkistoyhteisössä on tavoitteita, jotka ovat käsitteellisesti mahdollisia, mutta logistisesti epäkäytännöllisiä, koska ne vaatisivat paljon manuaalista työtä. Yksi tällainen tavoite olisi luetella kaikki kussakin arkistossa olevat yksilöt, jotta voisimme tunnistaa arkistojen yhteiset yksilöt ja pystyä kertomaan historiasta monipuolisemmin.”
Projektin määrittely
Tässä hankkeessa Axiellin työryhmä oli kiinnostunut ymmärtämään Britten-Pears-arkiston kohteen, Benjamin Brittenin, Britannian merkittävimpiin säveltäjiin kuuluvan, 1900-luvun puolivälissä toimineen Benjamin Brittenin, sosiaalista ympäristöä.
Työskennellessään Britten-Pearsin arkistossa Christopher pystyi ehdottamaan kokoelmia, jotka voisivat paljastaa Brittenin ja häntä ympäröivien ihmisten ja instituutioiden välisen kirjeenvaihdon. Kuninkaallinen oopperatalo oli ilmeinen valinta Brittenin musiikillisen uran vuoksi ja London School of Economics hänen poliittisten suuntautumistensa vuoksi.
Christopher sanoo: ”Halusimme tutkia, voiko tekoäly poimia tietoa yhdestä arkistosta, mutta voisiko se myös vaeltaa eri arkistoissa. Tunnistaisiko se saman henkilön eri arkistoissa? Pystyin luomaan Axiell-yhteisön sisällä yhteyksiä muihin laitoksiin, jotka saattaisivat paljastaa synergiaetuja.”
Faculty ja datatiede
Faculty on teknologiakonsultti ja yrityshautomo, joka ylläpitää apurahaohjelmaa aloitteleville tietojenkäsittelytieteilijöille. Stipendiaatit saavat ”isäntäyrityksen”, jonka kanssa he voivat tehdä yhteistyötä tutkimushankkeissa. Nikita Ostrovsky sai tehtäväkseen Axiellin kanssa toteutettavan hankkeen.
Nikitan sanoin: ”Olin juuri valmistunut fysiikan maisteriksi Oxfordista ja halusin oppia lisää datatieteestä ja tekoälystä. Tiedekunta ottaa suojiinsa ihmisiä, joilla on tekninen tausta, ja laittaa heidät kuuden viikon tutkimusprojektiin, kouluttaa heitä paljon ja päästää heidät sitten vapaaksi äkkäämään. Kun kuulin yhteistyöhankkeesta Axiellin kanssa, jäin heti koukkuun. Se oli kuin taivaassa solmittu liitto.”
Yhdessä Nikitan, Christopherin ja kolmen arkiston kanssa Axiellilla oli resurssit aloittaa tekoälyn kokeilu arkistoja varten.
Kumppanuuden perustaminen
Jännitys oli korkealla, kun tiimi alkoi jäsentää työsuhdetta. Christopher kertoo: ”Koska jokainen arkistotietokanta on erilainen, varsinkin kun työskennellään eri kokoelmanhallintajärjestelmissä, kuten tässä hankkeessa, minun tehtäväni oli hankkia tiedot yhteistyökumppaneiltamme, jakaa ne Nikitan kanssa ja selittää käsitteet ja tietokantojen toiminta, jotta voisimme yhdistää eri järjestelmät toisiinsa ja ymmärtää arkistojen rakenteiden eroavaisuudet”. Minä toimin siltana.”
”Tietokoneet antavat meille kyvyn haravoida ja saada tolkkua valtavista tarinamääristä (datasta). Tämä hanke tarkoitti työskentelyä kolmen eri arkiston kanssa, joissa kussakin oli kymmeniä tuhansia tietueita eri ohjelmistoissa, jotka olivat eri tavoin jäsenneltyjä. Alusta alkaen tuntui tärkeältä löytää lähestymistapa, joka toimisi kautta linjan jokaisen arkiston, tuotteen ja tietorakenteen kanssa, jotta voisimme saattaa työmme projektin jälkeen yleiseen tietoisuuteen kestävästi tulevaiduuden innovaatioita ajatellen”, Nikita sanoo.
Tulos
Kuuden viikon sprintin jälkeen tekoäly paljasti merkittäviä yhteyksiä kokoelmakokonaisuuksien välillä. Esiin nousi kaavoja, jotka osoittavat Britteniä ympäröivän sosiaalisen piirin ja kaikki ne yksilöt, joiden kanssa hän oli vuorovaikutuksessa. Lisäksi Nikita pystyi visualisoimaan yksilöiden väliset yhteydet moniulotteisessa mallissa, joka havainnollistaa näiden suhteiden laajuuden ja vahvuuden.
”Tämä on voitto sekä arkistoinnin tulevaisuudelle että arkistojemme demokratisoinnille ja historian ymmärtämisen laajentamiselle. Nikitan visualisointimallissa yksilöiden väliset viivat osoittavat niiden yhteyden. Mitä paksumpi viiva on, sitä useampia mainintoja ja yhteyksiä löysimme kustakin arkistosta. Tämä demokratisoi pääsyä arkistoon. Yhtäkkiä yleisön jäsenet voivat nähdä, ketkä ovat tärkeitä ihmisiä – ei tarvitse luottaa vain arkistonhoitajiin tai heidän ennakkomieltymyksiinsä, Christopher sanoo.”
”Lisäksi esiin nousee uusia kuvioita, joiden avulla voidaan tunnistaa ihmisiä, jotka olivat mukana Brittenin taiteellisessa ympäristössä, mutta joilla ei ehkä ole suoraa yhteyttä tai joiden panosta ei ole mainittu. Esimerkkinä voidaan mainita eräät naiset, joita ei tuolloin pidetty tekijöinä, mutta jotka esiintyvät Brittenin teoksia ympäröivien ihmisten, paikkojen ja tapahtumien yhdistäjinä. Nämä naiset joutuivat historiankerronnassa taustalle, mutta olivat tärkeitä tekijöitä Brittenin prosessissa ja hänen vaikutuksessaan historiaan.”
Suurin haaste
Varmasti tämä innovatiivinen työ toi myös esiin esteitä, jotka on voitettava. Kun Nikita kysyi, mikä oli hänen suurin haasteensa, hän paljasti: ”Tehtävämme oli rakentaa kone, joka pystyi erottelemaan yksilöt. Kun ohjelmisto käy läpi arkistomateriaalia, alamme huomata, että yksilöihin, joiden tiedämme olevan samoja, viitataan eri tavoin.
Esimerkiksi ”Winston Churchill” voidaan kutsua myös nimellä ”Winston”, ”Churchill”, ”Sir Winston Churchill”.
Kun tekoälyteknologian läpi ohjataan luetteloa, se ei joskus pysty yhdistämään eri viittauksia saman kokonaisuuden alle. Tämä oli hankkeen keskeinen haaste, ja olemme ottaneet merkittävän askeleen sen ratkaisemisessa.”
Tulevaisuuden tekoälymahdollisuudet
Kun Christopherilta kysyttiin, mihin hän haluaisi nähdä datatieteen käytön kehittyvän alalla, hän vastasi: ”Pidän ajatuksesta automatisoidusta luetteloinnista. Koska työskentelemme yhä enenevässä määrin digitaalisen aineiston parissa, voimme nyt tehdä hakuja arkistojemme tekstistä. Saattaa olla keinoja, joilla tekoäly voi luoda luetteloita automaattisesti ja tuottaa luettelon metatietoja mahdollisimman vähällä inhimillisellä toiminnalla. Silloin arkistonhoitajat voisivat tehdä vähemmän luettelointityötä ja käyttää enemmän aikaa sen tarkasteluun, mitä tekoäly on tuottanut. Ihmisten on aina tehtävä jonkin verran tarkistuksia, mutta olemme edellä, mikäli saamme itsemme irti tästä työstä.”
Mitä seuraavaksi?
Seuraava vaihe on hypoteettisempi. Miten Axiell voi viedä tämän tutkimustyön, joka on tekoälyn konseptin todiste kulttuurialalla, laajemmalle käyttäjäkunnalle.
Loppujen lopuksi kokeilu paljasti 130 000 yksilöä kolmesta arkistosta, ja heidän välillään olevat vahvat ja erilaiset yhteydet.
Museot ja arkistot ovat totuuden säilyttäjiä. Nämä arkistot tarjoavat historiallisen tiedon lähteen, ja on yhä tärkeämpää säilyttää ja helpottaa laitosten välisiä yhteyksiä, jotta historiallinen tarinankerronta ja yleisön pääsy tapahtumiin paranisi. Miten Axiellin kaltaiset MuseTech-toimittajat voivat käyttää nykyaikaisia teknologioita yhteisen historiamme ja tarinankerronnan muuttamiseen?
Christopher kertoo, että yksi tärkeä oheisoppi hankkeesta on sen ymmärtäminen, että on tärkeää istua alas ja unelmoida. ”Meille kulttuuriperintösektorilla on hyvin helppoa hukkua arjen hoitamiseen. Jos vain vähänkin miettii, miten pysyä mukana kehittyvässä teknologiassa, on olemassa tekniikkaa, jota kannattaa tarkastella.
Meillä oli myös kuuden viikon raja tälle hankkeelle, mikä auttoi minua ymmärtämään investoinnin laajuuden. Tämä vaikutti suuresti ajattelutapaani. Pystyin käsitteellistämään 6 viikon tutkimustyön ja sitten ymmärtämään, että voisin palata ”normaaliin”.
En epäröi suositella muille käyttäjille, että he osallistuisivat tällaiseen. Vaikka luulet olevasi uskomattoman kiireinen, on mahdollista sovittaa tämä päivään.”
Haluatko oppia lisää Axiellin työstä tekoälyn parissa? Tai haluatko päästä listalle tulevaa projektia varten? Ota meihin yhteyttä!
